”Siirrä tuolisi aivan kuilun partaalle, niin kerron sinulle tarinan.”
F.Scott Fitzgerald
Luovuus synnyttää sekä iloa että turvattomuutta. Iloa siitä, että voin luoda jotain sellaista, jota ei ole ennen ollut olemassa. Jotta uutta todella pääsisi syntymään,täytyy menneisyyden ja uuden tulevaisuuden välille syntyä railo, joka ei päästä mitään ylitseen. Railon yli kulkiessa on uskallettava menettää hallinta,ja se synnyttää turvattomuutta. Siksi monet luovat tulevaisuutta, joka on aina vain enemmän menneisyyttä; tehdään samoja asioita tai asioita samalla tavalla. Näin turvattomuuden kokemusta yritetään eliminoida välttelemällä riskiä. Todelliseen luovuuteen sisältyy kuitenkin aina riski. Luovuus on näkyväksi tulemisen riskin ottamista.
Pyhä Henki on täydellisesti luova. Pyhä Henki ei tee mitään uskonnollista, vaan synnyttää luovia ajatuksia ja tekoja täysin suhteesta käsin ja siinä virtaa elämä ja vapaus. Luovuuteen liittyy myös valintoja. Haluanko antaa luovuuteni Jumalan Pyhän Hengen alaisuuteen ja johdatukseen? Pyhän Hengen synnyttämät asiat voivat tuntua joskus yllättäviltä ja oudoiltakin. Ne eivät aluksi tunnu mahtuvan meidän sisäisiin rajoihimme, joita Jumala voi ja haluaa laajentaa.
Luovuus on osa identiteettiämme, se on meille annettu lahja, joka asuu meissä ja muovaa persoonaamme. Saamme ikään kuin ”omistaa” ja käyttää luovuuttamme yhteistyössä Pyhän Hengen kanssa ja olla olemassa. Voimme reagoida luovasti ympäristöömme ja maailmaan, jossa elämme. Voimme inspiroitua yhteydestä.
