Neljä näkemystä lopun ajoista
NELJÄ NÄKEMYSTÄ LOPUN AJOISTA

Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa joku uskova ystävä ei olekaan siellä, missä sovitte tapaavanne? Tai oletko mennyt johonkin paikkaan, jossa odotit näkeväsi uskovia ystäviäsi, mutta siellä ei olekaan ketään? Onko sinuun tuossa tilanteessa iskenyt ajatus: ylöstempaus on tapahtunut ja minä jäin tänne?

Minä olen kokenut tuon tunteen pari kertaa nuorena, kerran aikuisenakin. Olimme anoppini kanssa lenkillä metsässä. Sovimme lenkin loppupäässä, että minä kierrän vähän pitemmän mutkan ja hän menee lyhempää reittiä ja tapaamme siellä, missä reitit yhtyvät. Kun tulin kohtaamispaikkaamme, ihanan lämminsydäminen anoppini ei ollutkaan siellä. Odotin, katselin ympärilleni, häntä ei näkynyt missään. Silloin ensimmäinen ajatus, joka iski mieleeni oli: Jeesus haki omansa pois ja minä jäin tänne. Juoksin perheyrityksemme pihalle ja kysyin siellä, onko kukaan nähnyt anoppiani. No, hän oli kotona eikä ollut jäänyt odottamaan minua.

Jos nämä ovat sinun maailmaasi kuuluvia asioita, sinulla on futuristinen näkemys lopunajoista, jossa suurin osa tai jopa kaikki Raamatun ns. apokalyptisissa kirjoituksissa kuvatut tapahtumat tulevat tapahtumaan meidän tulevaisuudessamme. Antikristuksen tulo, pedon merkki ja Jerusalemin temppelin uudelleen rakentaminen ovat silloin asioita, joita tarkkailet.

Futurismi on ainoa eskatologinen näkemys, josta olin koskaan kuullut ensimmäisten 40 uskossa olovuoden aikana. Varsinkin Israelin tapahtumien seuraaminen ja niiden kautta ajan merkkien ymmärtäminen kiinnosti minua todella paljon. Olen aina halunnut ymmärtää suuria kokonaisuuksia.

Muutama vuosi sitten ystäväni antoi minulle vinkin kirjasta, joka antoi toisenlaisen näkemyksen lopun ajoista. Se oli hämmentävää luettavaa. Toisaalta se vastasi kysymyksiin, jotka Raamattua lukiessa aina ohitin, koska koin ne ristiriitaisina. Yksi niistä oli Jeesuksen sanat Matteuksen 24. luvussa, kun Hän sanoi, että kaikki, mistä Hän oli opetuslapsille puhunut, tulisi tapahtumaan sen sukupolven aikana. Toisaalta tuossa kirjassa oli asioita, mitä en yksinkertaisesti voinut silloin hyväksyä raamatullisina.

Aloitin toissa syksynä teologian perusopinnot Welton Academyssa. Opintojen kautta olen tutustunut neljään erilaiseen eskatologiseen (oppi lopunajoista) näkemykseen. Futurismin lisäksi tutustumme idealismiin, historialliseen näkemykseen sekä preterismiin. On varmasti muitakin näkemyksiä, ja näitä opiskellessani huomasin, että tässäkin minulla oli näkemyksiä myös muista ajatusmalleista.

Miksi eskatologia on tärkeää?

Vaikka olin kiinnostunut seuraamaan Israelin kautta merkkien täyttymistä, ylöstempauksen ajankohta, pedon merkki, kuka antikristus tulee olemaan… ei kiinnostanut minua yhtään. Ajattelin vain, että sittenpä näkee, kyllä Jumala omistaan huolen pitää.

Eskatologialla on kuitenkin merkitystä. Se muokkaa näkemyksemme Jumalan valtakunnasta ja Uudessa liitossa elämisestä. Se, mitä odotat tapahtuvaksi lähitulevaisuudessa, vaikuttaa siihen, miten suhtaudut tulevaisuuteen, millaisia suunnitelmia ja päätöksiä teet.

Se, mitä uskot lopun ajoista, määrittelee myös, mitä ajattelet pelastumisesta. Miten niin?

Jos uskot, että kaikki muuttuu vain synkemmäksi ja pahuus lisääntyy, teet kaikkesi, että saisit mahdollisimman monen rukoilemaan pelastusrukouksen ennen kuin Jeesus tulee ja tempaa meidät täältä.

Toinen näkemys voisi olla, että uskot, että vaellamme kirkkaudesta kirkkauteen, koko seurakunnan historia on kasvua ja eteenpäin menemistä, ja valloitamme tämän maailman valtakunnat Jumalan valtakunniksi.

Welton Academyn opintojen kautta olen tutustunut neljään erilaiseen eskatologiseen (oppi lopunajoista) näkemykseen: futurismi, idealismi, historiallinen näkemys sekä preterismi.

Esittelen nämä varsin populistisella tavalla. Jokaisesta näkemyksestä löytyy vahvuuksia ja heikkouksia, ja huomaat varmaan, niin kuin minäkin huomasin, että ajattelustani löytyi palasia jokaisesta näkemyksestä.

Jos olet mielessäsi määritellyt jonkun termin eri tavalla, älä hermostu. Omasta kirjahyllystänikin löytyy kirjoja, joissa on erilaisia määritelmiä samoista termeistä. Tämä ei ole teologian tutkintotentti. Tarkoitukseni on näyttää, että on olemassa muitakin näkemyksiä lopunajoista kuin se, johon itse uskomme, ja maailmassa on paljon koko sydämestään Jeesusta rakastavia uskovia, jotka näkevät nykytilanteen ja tulevaisuuden aivan eri tavalla kuin me.

Toivon, että kun seuraavan kerran törmäät erilaiseen eskatologiseen näkemykseen, et ajattele/sano: ”vääräoppinen”, vaan ajattelet: ”Ymmärrän, hänellä on osittainen preteristinen käsitys lopun ajoista.” Älä kuitenkaan lyö kenellekään (itsellesikään) leimaa otsaan tämän perusteella. Meillä kaikilla on yksi ja sama Herra, Jeesus Kristus, olemme saman Isä Jumalan lapsia, sama Pyhä Henki on meillä jokaisella sinettinä pelastuksestamme.

Siitä meidät tunnetaan Hänen opetuslapsikseen, että meillä on keskinäinen rakkaus.

Tervetuloa tutustumaan muistiinpanoihini.

FUTURISMI

Futurismi on ollut hallitseva näkemys lopunajoista viimeisen sadan vuoden ajan. Tämän näkemyksen mukaan Ilmestyskirja on profetia tulevaisuudesta ja maailmanlopusta. Futuristisessa näkemyksessä melkein kaikki tai kaikki Ilmestyskirjassa on vielä edessäpäin.

Premilleniaaliset dispensationalistit samoin kuin historialliset premillenialistit tulkitsevat Ilmestyskirjaa samalla tavoin. (profetia, joka kuvaa lopunaikaa ja vuosia ennen loppua)

Futurismin avainsanoja ovat kolmas temppeli, antikristus, yksi koko maailman hallitus, tempaus, vaivan aika (70. vuosiviikko Danielin kirja 9 luvussa), Harmageddon.

Ilmestyskirjan ”pian” Ilm. 1:1, ”lähellä” Ilm. 1:3, ”mitä on tapahtuva” Ilm. 1:19 ymmärretään viittaavan kokonaisuuteen ”viimeiset ajat” ja siihen, miten pian Jeesus tulee takaisin.

Ilm. 2:1 - 3:22 Vähä-Aasian seitsemän seurakunnan uskotaan olleen olemassa Johanneksen aikana, mutta symbolisoivan myös lopunajan seurakuntia.

Futuristisen näkemyksen mukaan Jumala antaa valtaistuimellaan Johannekselle näyn tapahtumista, jotka tulevat tapahtumaan ”pian tämän jälkeen” (Ilm. 4:1-3). Kirjakäärö (Ilm. 5:1-4) on joko kauppasopimus maasta tai Jumalan profeetallinen viesti Ilmestyskirjassa. Ilm. 6:1-17 sinetit alkavat kuvata vaivan aikaa, jossa jokainen avattu sinetti johtaa suurempaan tragediaan maan päällä.

Futuristit uskovat, että nousee antikristus, joka nousee koko maailman johtajaksi. Hän saa aikaan rauhan Lähi-idässä ja palauttaa uhrin uudelleen rakennettuun (kolmanteen) temppeliin. Antikristukseen liittyy myös ”hävityksen kauhistus” (Daniel 9:27), jolloin hän poistaa uhrin ja istuu itse valtaistuimelle.

Futuristit löytävät Matteus 24:ssä ennusmerkkejä, milloin Ilmestyskirjassa olevat profetiat alkavat tapahtua.

Muutamia tunnettuja nimiä, jotka jakavat tämän näkemyksen ovat Hal Lindsay (Maa, entinen suuri planeetta jne), Timothy LaHaye (Left behind -elokuvat), John Hagee, Perry Stone. Suomen helluntailiike edustaa futurismia ja tempausta ennen vaivan aikaa.(www.suomenhelluntaikirkko.fi).

Ennen, puolivälissä, jälkeen
Ehkä olet käynyt teologisia keskusteluja siitä, tapahtuuko uskovien ylöstempaaminen ennen, keskellä vai jälkeen vaivan ajan. Nämä eivät ole kolme erilaista eskatologiaa vaan kolme futurismin sisäistä tulkintaa.

Ennen
Jeesus tulee ja tempaa salaa uskovaiset. Tämä tapahtuma aloittaa seitsemän vuoden vaivan ajan. Tämän tulkinnan mukaan kaikki Ilmestyskirjan 4 luvusta eteenpäin tapahtuu tulevaisuudessa. Tämä on suosituin näkemys, turvallisin, meidän ei tarvitse tehdä mitään, koska pääsemme pakoon, emme ole täällä, kun vaivanaika alkaa

Puolivälissä
Vaivan ajan puolivälissä antikristus, jota on rakastettu ja on hallinnut temppelissä, muuttuu yhtäkkiä ja muuttuu pahemmaksi kuin demonit. Silloin uskovat temmataan.

Jälkeen
Henkilö, joka uskoo näin, voi itse asiassa sanoa, ettei usko tempaukseen. Jos joku sanoo, ettei usko tempaukseen, hän voi olla preteristi, idealisti tai futuristi, joka uskoo ”jälkeen”-versioon. Jos hän on futuristi, hän uskoo kuitenkin myös vaivan aikaan, antikristukseen ja yhteen maailman hallitukseen.

Hän uskoo, että Jumalan viha vuodatetaan Hänen vihollistensa päälle, Jumala vuodattaa vihansa uskomattomien päälle, mutta seurakunta tulee olemaan kuin Israel Egyptin vitsausten aikana, eristetty, suojattu, turvassa siltä, mitä syntisille ja pahoille tapahtuu. Elämme maan päällä koko vaivan ajan, mutta olemme suojattuja. Vaivan ajan jälkeen seurakunta temmataan Kristusta vastaan, kun Hän saapuu näkyvästi maan päälle.

Tämä näkemys on toiseksi suosituin. Vaikka joudummekin käymään läpi koko vaivan ajan, olemme yliluonnollisesti suojattuja ja Jumala ympäröi meidän suojakilvellään. Meitä ei edes tarvitse temmata, olemme täällä kuplassamme ja selviämme.


HISTORISMI

Historistinen näkemys oli vallalla 1500-luvulla, reformaation aikakaudella. Tunnettuja Historismin kannattajia olivat esim. John Calvin, Martti Luther ja John Wesley. Katolinen kirkko nähtiin vääränä profeettana, Rooman petona, Babylonin huorana. 1500-luvun reformaattorit kokivat elävänsä lopun ajassa, kaikki oli tapahtumassa heidän aikanaan ja he näkivät itsensä vainottuina, mutta uskollisina Jeesuksen seuraajina.

Historismi on preterismin ohella vanha lopunajan tulkintatapa, siitä löytyy merkintöjä 500-luvulta.

Historistit uskovat, että Ilmestyskirja on profetia seurakunnan historiasta Johanneksen ajasta maailman loppuun, eli osa on täyttynyt, osa ei.

Historistinen näkemys tulkitsee Ilmestyskirjan symbolisina kuvauksina tapahtumista läpi historian. Tämän näkemyksen mukaisesti olet voinut kuulla jonkun sanovan, että Nero oli peto tai Napoleon, tai Hitler. Yksi tämän näkemyksen heikkouksista näkyy tässä, kun antikristukseksi ajateltu henkilö kuolee, täytyy taas löytää uusi.

Ilmestyskirjan ”pian” Ilm. 1:1, ”lähellä” Ilm. 1:3, ”mitä on tapahtuva” Ilm. 1:19 tulkitaan, että profetia oli melkein täyttynyt jo kirjoittajan (Johannes) elinaikana.

Profetian katsotaan alkavan seitsemällä Johanneksen aikana olemassa olleella seurakunnalla ja jatkuvan sieltä läpi historian. (Ilm. 2:1-3:22)

Jumala valtaistuimellaan (Ilm. 4:1-3) yhdistää hallintonsa koko historian ajalta: ensimmäinen osa tätä historiaa näkyy seitsemästä sinetistä. Sinetit (Ilm. 6:1-17) ovat vaiheita seurakunnan historiassa, kuvaus seurakunnasta 1. vuosisadan lopulta neljännen vuosisadan loppupuolelle.

Kirjakäärö (Ilm. 5:1-4) on tuleva seurakunnan historia niin kuin Jumala sen näyttää. Hän on sen Herra.

Historismi oli vallalla pitkään myös 1500-luvun jälkeen varsinkin protestanttisissa kirkkokunnissa, kunnes futurismi valtasi siltä alaa. Nykyajan kirkkokunnista lähinnä seitsemännen päivän adventistit uskovat tähän näkemykseen, tosin heidän näkemyksensä eroaa tämän näkemyksen perusajatuksista (seitsemän maljaa toteutuvat kirjaimellisesti).


IDEALISMI/SPIRITUALINEN (SYMBOLINEN) NÄKEMYS

Tämä on uusi näkemys, joka ei ole koskaan saavuttanut laajempaa merkitystä. Idealistinen näkemys syntyi väsymyksestä jatkuvaan keskusteluun ja tulkintaan lopunajan tapahtumista. Se on mukavan turvallinen näkemys, joka näkee Ilmestyskirjan vertauskuvana, joka toistuu aina uudelleen seurakunnan historiassa. Se on kertomus hengellisistä todellisuuksista eikä sisällä historiaa tai profetiaa.

Nero saattoi olla peto, mutta myös Hitler jne, koska vertauskuvan mukainen sykli toistaa itseään.

Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa symbolisoivat erilaisia seurakuntia minä aikakautena hyvänsä.

Jumala valtaistuimellaan antaa Johannekselle taivaallisen näkökulman totuuksiin, Hänen vallastaan yli kaiken ja huolenpidostaan seurakuntaa kohtaan. Kirjakäärö on Jumalan viimeinen tahto ja testamentti. Se ilmoittaa Hänen ikuisen pelastussuunnitelmansa.


PRETERISMI

Preterismi on ollut mukana kuvioissa koko kirkkohistorian ajan, ja se oli vallassa oleva näkemys alkuseurakunnassa ja aikaisimpien kirkkoisien aikana. (Jotkut väittävät, että preterismi sai nykyisen muotonsa vasta 1600-luvulla.)

Preterismin mukaan suurin osa Ilmestyskirjasta käsittelee tapahtumia ensimmäisellä vuosisadalla. (Jerusalemin hävitys 70 jKr.)

Preteristit näkevät paljon yhtäläisyyksiä Ilmestyskirjan profetioiden ja Matteus 24:ssa olevien Jeesuksen antamien profetioiden välillä.

Preteristi ymmärtää Ilmestyskirjan sanat ”pian”, ”lähellä”, ”mitä pian on tapahtuva”, samoin kuin Matt. 24: ”tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat” kirjaimellisesti pian, ”mitä pian tapahtuman pitää” (Ilm. 22:6)

He ymmärtävät, että Ilmestyskirjan profetia alkaa seitsemällä todellisella Vähä-Aasian seurakunnalla ja keskittyy sen jälkeen Israeliin ennen 70 jKr. He uskovat, että vaivanajassa on kysymys vain ja ainoastaan Jerusalemin ja sen temppelin hävityksestä 70 j.Kr. Peto on keisari Nero. Ilmestyskirjan sinetit kuvaavat Rooman sotaa juutalaisia vastaan, joka johti Jerusalemin hävitykseen 70 j.Kr.

Ilm. 4:1,3 näyttämönä on Jumalan valtaistuinsali, Tuomari istuu istuimellaan oikeudenkäynnissä. Kirjakäärö Ilm. 5:1-4 on Jumalan avioerodokumentti uskottomasta Israelista.

Preteristisessä näkemyksestä on myös versio, joka on syytä mainita erikseen. Osittainen preteristi näkee suurimman osan Ilmestyskirjan tapahtumista ensimmäisellä vuosisadalla toteutuneina profetioina. He kuitenkin uskovat, että Ilmestyskirjan loppuluvut kuvaavat tulevia tapahtumia. Täysi preteristi taas uskoo, että Ilmestyskirjan 19 luvussa kuvattu Jeesuksen paluu oli hengellinen ja tapahtui vuonna 70 j.Kr.

Preteristit ovat tyypillisesti amillenialisteja tai postmillenialisteja, joskus myös historiasis-premillenialisteja.

Preterismi ja osittainen preterismi ovat levinneet laajalle eri kirkkokuntiin. Esimerkkejä osittaisista preteristeistä on esim. N.T. Wright, Kris Vallotton, Harold Eberle, Gary de Maar.
(c)2017-2019, Anne Aalto, Kaikki oikeudet pidätetään
Osumalaskuri: 85148
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän