Henki, sielu, ruumis
Tervetuloa neljänteen viikkoon.

Ennen kuin teemme mitään muuta, kerron kolmannen viikon haasteen toisen osan sisällön: Haasteen toinen osa koskee kysymyksiä, jotka laitoin listalle jo viime viikolla.
- Puskenko päin suljettua ovea?
- Onko joku asia muuttunut niin, että se, mikä toimi ennen, ei toimi enää?
- Jumala, millä alueella haluat minun astuvan eteenpäin? Missä on ovi avoinna? Missä kaikki on jo valmistettu minua varten?

Ole konkreettinen. Kysy Jumalalta ovista, jotka ovat sulkeutuneet ja asioista, joiden aika on jo ohi. Kirjaa ne ylös. Käy läpi nämä asiat Hänen kanssaan. Kysy, miten suljet oven. Voitko vain paiskata sen kiinni ja unohtaa vai onko jotain, mikä pitää tehdä ensin. Oletko luvannut jollekin jotain, mikä pitää hoitaa ensin?

Kysy asioista, jotka eivät enää toimi. Kysy niin monta kysymystä, että tiedät, mitä tehdä, miten jatkaa. Tarvitsemiesi vastausten jälkeen ennen kuin siirryt seuraavaan asiaan ja voit sulkea oven, kysy Häneltä, missä on ovi, joka on auki sinua varten. Onko ihan edessäsi vai haluaako Hän sinun kulkevan kanssaan pienen matkan tuota ovea kohti. Kun olet luovuttanut Hänelle asiat, jotka eivät enää toimi, pyydä Häneltä työkaluja, strategioita, Hänen viisaita neuvojaan ja johdatusta nähdä ja astua sisään siihen, mitä Hän on valmistanut tähän hetkeen, tähän aikaan juuri sinua varten.

Nämä kysymykset ovat osa vaellustamme. Voimme kysyä niitä joka aamu tai pysähtyä, kun on tarvetta, ja katsella elämämme polkuja yhdessä Hänen kanssaan.

Siunaan sinua!

Siirrytään sitten viikkoon neljä: Vaikka olemme haasteen aikana viipyneet enemmänkin sielun maisemissa, olemme kokonaisuus, henki sielu, ruumis. Emme voi erottaa niitä toisistaan. Emme voi vain pitää huolta hengellisestä elämästämme ja puskea sielua sivuun ja uskoa, ettei se vaikuta hengelliseen elämäämme. Jos yksi osa kärsii, kaikki kärsivät; tarvitsemme kaikki kolme osaa terveinä, jotta jokainen niistä voi toimia hyvin. Johannes kirjoittaa rakkaalle Gaiukselle: ”Rakkaani, minä toivotan sinulle, että kaikessa menestyt ja pysyt terveenä, niin kuin sielusikin menestyy.”

Dualismi on vaikuttanut erittäin vahvasti länsimaiseen kulttuuriin ja kristinuskoon. Meissä on tietoisesti tai tietämättämme istutettuna ajatus siitä, että hengellinen on hyvä ja sielullinen paha ja ruumiillinen tarpeeton, erilaisia versioita erilaisin painotuksin.

Kun Raamattu puhuu heikosta lihasta, lihan himoista, lihan tekojen kuolettamisesta, tulkitsemme usein, että se puhuu sielustamme ja/tai ruumiistamme. Raamatun kuva meistä on: Jumala loi ihmisen maan tomusta, puhalsi häneen henkensä ja näin hänestä tuli elävä sielu. En sano, että olemme kuin mikä tahansa luotu, elävä olento. Jumala loi meidät omaksi kuvakseen, olemme osallisia Hänen jumalallisesta luonnostaan (2.Piet.1:4) ja Jumalan elämä virtaa kauttamme.

Mutta olemme ihmisiä. Liha on se osa meissä, hengessämme, sielussamme, ruumiissamme, joka ei ole pyhittynyt. Jeesus sanoo: ”Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.” (Joh. 3:6) Kaikki, mikä saa alkunsa syntisestä luonnostamme, on lihallista, synnin korruptoimaa. Se, minkä Pyhä Henki inspiroi ja vaikuttaa, on henki. ”Liha” (kreikk. sarx) ei ole ruumiimme (kreikk. soma) eikä sielumme (kreikk. psuche), vaan pikemmin mikä tahansa meissä, joka ei ole Pyhän Hengen pyhittämää. Tämä on tärkeää! Jos painamme sieluamme alas, saamme aikaan ristiriidan sisällämme. Se on sama kuin hakkaisimme omaa ruumistamme lekalla.

Jotta jaksaisimme juosta kestäväisenä, perustamme täytyy olla terve. Se sisältää terveen ymmärryksen Kristuksen sovitustyöstä. Se sisältää myös terveen ymmärryksen siitä, keneksi Jumala meidät loi, mitä Hän meistä ajattelee ja mikä on meidän osuutemme vaelluksessamme Hänen kanssaan.

Kun näemme, miten kalliilla hinnalla meidät on ostettu, millainen arvo meillä on Jumalan silmissä, alamme ymmärtää, että meidän täytyy kohdella itseämme samalla kunnioituksella kuin Jumala meitä kohtelee. Hän teki meistä kolmiosaisia olentoja, henki, sielu, ruumis. Tämä koskee meitä kokonaisuutena. Se on osa vaellustamme Jumalan kanssa, se on osa kuuliaisuutta.

Room. 12:1-2 Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehotan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne. Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.

Se, miten sinä edustat Jumalaa ja Hänen valtakuntaansa, on ainutkertaista; ei ole ketään muuta, joka täyttää sen paikan. Edustat Häntä koko olemuksellasi, hengelläsi, sielullasi, ruumiillasi. Jos olet oppinut, että sielu ja liha ovat sama asia ja olet yrittänyt taistella omaa sieluasi vastaan, anna itsellesi mahdollisuus tulla ehyeksi tällä alueella. Daavid laulaa Psalmissa 23: Hän virvoittaa minun sieluni. Sana virvoittaa on hepr. ”shuwb”. Se tarkoittaa myös asettaa ennalleen. Anna Hänen virvoittaa sielusi, asettaa se ennalleen. Anna Hänen kertoa sinulle, että olet kokonaan ylen ihmeellisesti luotu.  
(c)2018, Anne Aalto, Kaikki oikeudet pidätetään
Osumalaskuri: 24889
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.

OK, ymmärrän tai Lisätietoja
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän