Puhutko kielillä?

Olin vierailulla minulle rakkaassa lähiseurakunnassa. Jossain keskustelun lomassa nousi kysymys kielilläpuhumisesta. Silloin, kun olen vain osallistuja, pyrin olemaan ”sotkeutumatta” keskusteluihin, joiden loppuunsaattamiseksi minulla ei ole juuri silloin mandaattia. Mutta tuohon keskusteluun minut vedettiin mukaan. Ja minun kannaltani se jäi kesken. Siksi kirjoitan. Halusin tutkia Raamatun valossa sitä, mitä sanoin ja puhua loppuun sen, minkä olisin ehkä halunnut viedä yhdessä Jumalan eteen.

Kielillä puhuminen.

Peruutetaan ensin taaksepäin kielilläpuhumisen lähteeseen: Pyhään Henkeen. Peruutetaan Hänen kanssaan Vanhan Testamentin aikoihin. Vanhasta testamentista löydämme paljon esimerkkejä siitä, miten Pyhä Henki tuli jonkun ihmisen päälle ja tämä sai sanoman Jumalalta tai taidon, voiman, jotain yliluonnollista, mitä hänellä ei luonnostaan ollut ja sen kanssa tekemään Jumalan tahdon. Daavid, Gideon, Simson jne. Pyhä Henki tuli ihmisten ylle, ei heihin asumaan.

Joh.14:16,17 Jeesus sanoo: ” Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.

Uskon, että tällä Jeesus yksinkertaisesti tarkoittaa, että Pyhä Henki ei ainoastaan tule yllemme niin kuin Vanhan testamentin aikaan vaan Hän asuu meissä.

Ensimmäiseksi haluan ravistella pois opinkappaleen, joka on aiheuttanut paljon kipua ja tuomioita, nimittäin

Näkemys, että kielillä puhuminen on merkki Pyhällä Hengellä täyttymisestä.

Joh. 7:37 Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. 38Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat." 39 Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu.

elävän veden virrat = Pyhä Henki. Tässä Jeesus sano, että hänellä, joka uskoo Jeesukseen, on Pyhä Henki sisällään. Kielillä puhumista ei mainita, vain se, että uskoo Jeesukseen.

Joh. 20:19–22 Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!" 20Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran. 21Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät." 22Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.

Lue koko luku 20 ja katso ajankohtaa! Tämä tapahtui 50 päivää ennen helluntaita. Ei kieliä.

Voima on merkki Pyhästä Hengestä (Apt 1:8 kun Pyhä Henki tulee teihin, saatte voiman ja tulette olemaan todistajiani…), ei kielet.

En siis usko myöskään, että henkilön pitäisi puhua ainakin kerran kielillä merkkinä Pyhällä Hengellä täyttymisestä vain koska Apostolien teoissa kerrotaan, miten henkilöt, jotka saivat Pyhän Hengen (Pyhä Henki tuli heidän päälleen) puhuivat eri kielillä. (Todiste Pyhän Hengen sisäisestä täyteydestä uskovan elämässä on Hengen hedelmät)

Jos uskot Jeesukseen, olet antanut elämäsi Hänelle, syntynyt uudesti, sinulla on Pyhä Henki. Ei osaa Hänestä vaan koko Pyhä Henki. Isä ja Jeesus asuvat sinussa Pyhän Hengen kautta. Paavali kirjoittaa efesolaisille, että meihin on uskoviksi tultuamme laitettu Pyhän Hengen sinetti perintömme vakuudeksi.

Kun olemme ravistelleet pois tuon opinkappaleen, joka jakaa Kristuksen ruumista nokittamalla meidät eri arvoisiksi, kun Jumalalle olemme kaikki yhtä arvokkaita, rakastettuja ja arvollisia, hypätään kielillä puhumiseen.

Kielillä puhuminen

1 Kor. 13:1 kertoo meille, että kielet voivat olla ihmisten tai enkelien kieliä.

Mark. 16:ssa Jeesus luettelee kielillä puhumisen asiana, jota Häneen uskovat tekevät.

Apt. 2:4 on sama kielilläpuhumisen lahja. Siellä kuultiin monia ihmisten kieliä, kun Jerusalemiin kokoontuneet ulkomaiset pyhiinvaeltajat kuulivat paikallisten puhuvan omaa kieltään.

1.Kor 14:27–28 jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön; mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle

Uskon, että sekä yllä olevat jakeet että ne, joita katsomme vähän myöhemmin, ilmaisevat, että kielillä puhumista on kahdenlaista, nimittäin kielilläpuhuminen seurakunnan keskuudessa ja kielilläpuhuminen rukouskielenä.

 

Kielillä puhumisen armolahja

1.Kor 12:7,10b Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi. toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.

Seurakunnan keskuudessa, seurakunta saa Jumalalta viestin, yhteiseksi hyödyksi, se pitää tulkita. Jumala puhuu uskovan kautta seurakunnalle, joka kuuntelee.

Kielilläpuhumisen armolahja rakentaa seurakuntaa, ellei kukaan voi tulkita, sitä ei puhuta ääneen seurakunnalle. (1.Kor. 14:27–28)

Pyhä Henki jakaa armolahjoja niin kuin Hän tahtoo, kaikki eivät puhu kielillä (lahja) 1.Kor.12:30

Uskova voi antaa ilmoituksen kielillä, kun Pyhä Henki haluaa, ei silloin kuin hän itse haluaa. (Kuitenkin: profeeettojen henget ovat profeetoille alamaiset, Jumalan totteleminen on aina vapaaehtoista. 1.Kor:14:32)

 

Kielet rukouskielenä

Uskova puhuu yksityisesti Jumalalle, uskovan henki puhuu, uskovan henki rukoilee.

1.Kor.14:14 Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön. Uskova ei ymmärrä itse, mitä rukoilee 1.Kor14:14

Voimme kuitenkin pyytää Pyhältä Hengeltä selitystä sille, mitä rukoilemme rukouskielellä.

1.Kor.14:1 Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä

Rukouskieli rakentaa häntä, joka rukoilee. 1.Kor. 14:4 Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.

Paavali toivoo, että kaikilla olisi rukouskieli (kielet, joilla rakentaa itseään, jae 4) 1.Kor.14:5

Rukouskieltä voi käyttää milloin vain uskova haluaa 1.Kor.14:15, Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni.

Mitä halusin sanoa?

Uskovia ei voi jaotella sen mukaan, ovatko he puhuneet/puhuvatko he kielillä. Jumalan valtakunnassa olemme Isä Jumalan lapsia, Jeesuksen kanssa kanssaperillisiä, kaikki olemme armosta pelastettuja, uskon kautta, emme itsemme kautta, se on Jumalan lahja. Minkäänlainen hengellinen kokemus ei ole tärkeämpi kuin pelastus Jeesuksen sovitustyön tähden.

Henkilöllä voi olla kielillä puhumisen armolahja, jota hän käyttää uskonsa mukaan seurakunnassa, kun Pyhä Henki häntä siihen kehottaa. Se on yhteiseksi hyväksi ja se täytyy tulkita, muuten sitä ei tuoda julki. Paavali toteaa, ettei kaikilla ole tätä lahjaa.

Henkilöllä voi olla rukouskieli, jolla hänen henkensä puhuu Jumalan kanssa salaisuuksia hengessä. Rukouskieltä voi käyttää milloin uskova itse haluaa, se on aina ”aktiivinen”. Rukouskielellä rakennamme itseämme ja siksi Paavali toivookin, että kaikilla olisi rukouskieli.

Miksi kaikilla ei ole rukouskieltä. Täsmävastaukseni on: en tiedä.

Joskus meiltä puuttuu asioita sen takia, ettemme edes tiedä, että sellaista on. Jos et tiennyt rukouskielestä ja luit siitä nyt, pyydä sitä Jumalalta.

Joskus ajattelemme, että emme täytä vaatimuksia, että voisimme saada rukouskielen. Uskon, että se on ilmainen lahja. Puhu Jumalan kanssa, kysy Häneltä, mitä Hän haluaa sinun tekevän, ojenna väärät vaatimukset Hänelle ja ole vapaa ottamaan vastaan oma rukouskielesi.

Joskus se vain tuntuu niin oudolta, ettemme uskalla päästää suustamme mitään ”outoa”. Valitse paikka olla Jumalan kanssa kahdestaan, ojenna Hänelle pelkosi ja ota vastaan rohkeus, pyydä Häntä auttamaan siinä, mikä tuntuu kynnykseltä ja avaa suusi uudella rukouskielelläsi.

Ja ennen kaikkea, riippumatta siitä, rukoiletko kielillä vain et: Room. 8:1 Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.